.predikningar
 

16. Helluntain jälkeinen sunnuntai

16 sept 2007

Matt 25:14-30


P Matteuksen evankeliumin loppuosa kuvaa vertauksillaan, symboleillaan ja realistisilla ennustuksillaan viimeisen ajan dramaattisia tapahtumia, kaiken loppua kun Pyhän Hengen kenosis, salainen ja nöyrä jopa nöyryytetty oleminen maan päällä, päättyy, kun kaikki luotu kirkastuu ja kaikki liha saa kokea sen mitä ensimmäiset opetuslapset kokivat ensimmäisenä helluntaina polttavana, puhdistavana, kirkastavana ja uudistavana tulena.
   Ensimmäinen seurakunta odotti Kristuksen toista tulemista ja eli siksi ikään kuin jokainen päivä olisi kahdeksannen illattoman päivän ehtoota. Näinhän Kristus itse oli heitä neuvonut ja nämä neuvot ovat tänäänkin yhtä ajankohtaisia. Koko pyhän Matteuksen loppuosan voi tiivistää pyhän apostoli Pietarin ensimmäisen kirjeen neljännen luvun kehotukseen: ”Kaiken loppu on lähellä!” Ja jatkaa kehotuksin, jotka selittävät päivän evankeliumitekstin sanomaa. ”Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ’rakkaus peittää paljotkin synnit’. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisellenne. Palvelkaa kukin sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina (1 Piet 4. 7-10).
   Jeesus puhuu tämän päivän evankeliumissa palvelijoille uskotusta rahasta: yhdelle pois matkustava mies antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Pyhän apostoli Pietarin neuvot sopivat juuri kaikille Herran palvelijoille, siis kaikille kristityille, joille on annettu tehtäväksi olla ”Jumalan moninaisen armon hyviä haltijoita.”
   Ruotsinkielessä on sana ”talang”, joka on lainattu evankeliumimme sanasta ”talentti”. Sanalla tarkoitetaan erikoista lahjaa: kaupanteon, maalaamisen, puhumisen, laulamisen, tai vaikka puhelinluettelon ulkomuistamisen lahjaa. Näin päivän teksti usein tulkitaankin, eikä se ole väärä tulkinta. Ihminen voi käyttää lahjojaan hyvällä tai huonolla tavalla, tai ei ollenkaan. Luulisin kuitenkin, että pyhä Raamattu tarkoitta Pyhän Hengen armolahjoja, joita pyhän apostoli Paavalin mukaan on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä vaikuttaa, on sama---Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo” (1 Kor 12:4ff).
   Pyhän apostoli Pietarin äsken siteeraamani neuvot koskevat meitä kaikkia, sillä me olemme saaneet Herralta armon lahjat ja tehtävän olla armon hyviä haltijoita. Miten tämä tapahtuu? Tähän tarvitaan kolme kykyä, joita täytyy pyytä Herralta ja noudattaa. ”Olkaa ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla.” Kaikki, viiden, kahden ja yhden talentin kristityt kutsutaan samalle tielle, jolla tarvitaan ymmärrystä, sofrosyné, raittiutta, nepsis ja rukousta, proseuche, nämä kolme käsitettä ovat pyhän ortodoksisen kirkon aivain keskeisimpiä käsitteitä. Pyhiä isiä sanotaan neptisiksi eli hengellisesti raittiiksi isiksi ja tietä sanotaan tieteen tieteeksi (episteme) ja taiteiden taiteeksi (techne). Tämä tie on kaikille sama ja jokainen kristitty voi matkallaan lisätä juuri ne hengelliset talentit, jotka hän on saanut. Vaikka päivän evankeliumiteksti on vakava ja varoittava, se on myös lohduttava ja neuvova: voit panna ainoan talenttisi pankkitilille, siis kirkkoon. Vaikka jokainen ei saavuta lakkaamatonta rukousta tai ei voi käyttää talenttinsa niin luovasti, että saavuttaa theosiksen, jumaloitumisen, niin jokainen voi kasvaa korkoa Jumalan seurakunnassa juuri sillä lailla kun pyhä Pietari meitä neuvoo: pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessa, sillä rakkaus peittää paljotkin synnit. Se on Herran minimivaatimus: älkää tuomitko! Toisten tuomitseminen tulee pelosta! Mutta rakkaudessa ei ole pelkoa. ”Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan”, sanoo yhden talentin mies, joka sanoo tuntevansa Jumalan ankarana Herrana, luullut että vaativa herra on rakkaudeton. Mutta pyhä apostoli Johannes sanoo, että joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Yhden talentin mies on tuomiolla. Hän ei ole kasvanut korkoa, rakkautta, koska hän pelkää, eikä tunne Herraa, mutta me joilla on tuo talentti astumme rohkeasti tuomion päivänä esiin, sanoo pyhä apostoli Johannes, sillä rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. On viiden ja kahden talentin luovia askeetteja, vanhurskaita ja pyhittäjiä, mutta  yhden talentin korkokin riittää tuomionpäivänä: rakkaus, joka tietämättä antaa lasin vettä ja tietämättä lämmittää tätä kylmää maailmaa sairaalassa, kirkossa ja vankilassa. On viiden talentin uskoa, joka siirtää vuoria, on kahden talentin toivoa, joka toivoo missä toivoa ei ole, mutta on myös yhden talentin korkoa: rakkautta, jota ilman kaikki suurenmoiset työt ovat pelkkää kumisevaa vaske ja helisevää symbaalia.
Amen.

Isä Benedikt

Tillbaka till Predikningar