P Matteuksen evankeliumin loppuosa kuvaa vertauksillaan, symboleillaan ja
realistisilla ennustuksillaan viimeisen ajan dramaattisia tapahtumia,
kaiken loppua kun Pyhän Hengen kenosis, salainen ja nöyrä jopa nöyryytetty
oleminen maan päällä, päättyy, kun kaikki luotu kirkastuu ja kaikki
liha saa kokea sen mitä ensimmäiset opetuslapset kokivat ensimmäisenä
helluntaina polttavana, puhdistavana, kirkastavana ja uudistavana tulena.
Ensimmäinen seurakunta
odotti Kristuksen toista tulemista ja eli siksi ikään kuin jokainen päivä
olisi kahdeksannen illattoman päivän ehtoota. Näinhän Kristus itse oli
heitä neuvonut ja nämä neuvot ovat tänäänkin yhtä ajankohtaisia.
Koko pyhän Matteuksen loppuosan voi tiivistää pyhän apostoli Pietarin
ensimmäisen kirjeen neljännen luvun kehotukseen: ”Kaiken loppu on lähellä!”
Ja jatkaa kehotuksin, jotka selittävät päivän evankeliumitekstin
sanomaa. ”Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla.
Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä
’rakkaus peittää paljotkin synnit’. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia
toinen toisellenne. Palvelkaa kukin sillä armolahjalla, jonka olette
saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina (1 Piet 4. 7-10).
Jeesus puhuu tämän päivän
evankeliumissa palvelijoille uskotusta rahasta: yhdelle pois matkustava
mies antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden,
kullekin hänen kykyjensä mukaan. Pyhän apostoli Pietarin neuvot sopivat
juuri kaikille Herran palvelijoille, siis kaikille kristityille, joille on
annettu tehtäväksi olla ”Jumalan moninaisen armon hyviä haltijoita.”
Ruotsinkielessä on
sana ”talang”, joka on lainattu evankeliumimme sanasta ”talentti”.
Sanalla tarkoitetaan erikoista lahjaa: kaupanteon, maalaamisen, puhumisen,
laulamisen, tai vaikka puhelinluettelon ulkomuistamisen lahjaa. Näin päivän
teksti usein tulkitaankin, eikä se ole väärä tulkinta. Ihminen voi käyttää
lahjojaan hyvällä tai huonolla tavalla, tai ei ollenkaan. Luulisin
kuitenkin, että pyhä Raamattu tarkoitta Pyhän Hengen armolahjoja, joita
pyhän apostoli Paavalin mukaan on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös
palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman
vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä vaikuttaa, on
sama---Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin
omat lahjansa niin kuin tahtoo” (1 Kor 12:4ff).
Pyhän apostoli
Pietarin äsken siteeraamani neuvot koskevat meitä kaikkia, sillä me
olemme saaneet Herralta armon lahjat ja tehtävän olla armon hyviä
haltijoita. Miten tämä tapahtuu? Tähän tarvitaan kolme kykyä, joita täytyy
pyytä Herralta ja noudattaa. ”Olkaa ymmärtäväiset ja raittiit
voidaksenne rukoilla.” Kaikki, viiden, kahden ja yhden talentin
kristityt kutsutaan samalle tielle, jolla tarvitaan ymmärrystä, sofrosyné,
raittiutta, nepsis ja rukousta, proseuche, nämä kolme käsitettä ovat
pyhän ortodoksisen kirkon aivain keskeisimpiä käsitteitä. Pyhiä isiä
sanotaan neptisiksi eli hengellisesti raittiiksi isiksi ja tietä sanotaan
tieteen tieteeksi (episteme) ja taiteiden taiteeksi (techne). Tämä tie
on kaikille sama ja jokainen kristitty voi matkallaan lisätä juuri ne
hengelliset talentit, jotka hän on saanut. Vaikka päivän
evankeliumiteksti on vakava ja varoittava, se on myös lohduttava ja
neuvova: voit panna ainoan talenttisi pankkitilille, siis kirkkoon. Vaikka
jokainen ei saavuta lakkaamatonta rukousta tai ei voi käyttää
talenttinsa niin luovasti, että saavuttaa theosiksen, jumaloitumisen,
niin jokainen voi kasvaa korkoa Jumalan seurakunnassa juuri sillä lailla
kun pyhä Pietari meitä neuvoo: pysykää kestävinä keskinäisessä
rakkaudessa, sillä rakkaus peittää paljotkin synnit. Se on Herran
minimivaatimus: älkää tuomitko! Toisten tuomitseminen tulee pelosta!
Mutta rakkaudessa ei ole pelkoa. ”Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi
maahan”, sanoo yhden talentin mies, joka sanoo tuntevansa Jumalan
ankarana Herrana, luullut että vaativa herra on rakkaudeton. Mutta pyhä
apostoli Johannes sanoo, että joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä
Jumala on rakkaus. Yhden talentin mies on tuomiolla. Hän ei ole kasvanut
korkoa, rakkautta, koska hän pelkää, eikä tunne Herraa, mutta me
joilla on tuo talentti astumme rohkeasti tuomion päivänä esiin, sanoo
pyhä apostoli Johannes, sillä rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen
rakkaus karkottaa pelon. On viiden ja kahden talentin luovia askeetteja,
vanhurskaita ja pyhittäjiä, mutta yhden
talentin korkokin riittää tuomionpäivänä: rakkaus, joka tietämättä
antaa lasin vettä ja tietämättä lämmittää tätä kylmää maailmaa
sairaalassa, kirkossa ja vankilassa. On viiden talentin uskoa, joka siirtää
vuoria, on kahden talentin toivoa, joka toivoo missä toivoa ei ole, mutta
on myös yhden talentin korkoa: rakkautta, jota ilman kaikki suurenmoiset
työt ovat pelkkää kumisevaa vaske ja helisevää symbaalia.
Amen.
Isä Benedikt
|